Santé!

Huvittelimme eilen katsomalla Michael Mooren uusimman dokkarin Sicko. En erityisemmin välitä tyypin tyylistä mutta tuo leffa sai kyllä surulliseksi. Ja onnelliseksi siitä että asumme sentään maassa jossa on yleinen maksuton terveydenhuolto. Tarkemmin ajatellen se taitaa olla kyllä yksi tärkeimmistä kriteereistä joilla valitsen asuinpaikkani olipa se sitten millä mantereella tahansa.

Siis - lyhyt selonteko heille jotka eivät vielä ole kyseistä pätkää katsoneet - leffa käsittelee yhdysvaltalaista vakuutuksin toimivaa terveydenhuoltoa jonka pitäisi toimia niin että sinulla on vakuutus joka korvaa terveyden- ja sairaanhoitokulut. Mutta eipä korvaakaan.

Tämä ei muuten ole mitään satunnaista taikka huhupuhetta. Samoin kävi hyvälle ystävälleni, kanadalaiselle joka oli vuosikausia asunut jenkeissä. Joutui jättämään hyvän työpaikkansa ja palaamaan tänne kotikonnuilleen koska vakuutus ei korvannut hänen tarvitsemaansa leikkausta. No, paluumuuttaja sai leikkauksensa täällä ilmaiseksi ja minä sain ystävän.

Terveydestä puheenollen. Onni sai tänään toisen rokotuksensa. Meillä on vara valita:

1. Rokotukset voi käydä ottamassa omalla lääkärillä ja maksaa noin 150 taalaa (tavallinen lääkärikäynti ei siis maksa mutta rokottaminen kyllä).
2. Ne voi myös käydä ottamassa terveyskeskuksessa, ilmaiseksi.
   
3. Tai vanhemmilla on vapaus jättää pienokaisensa rokottamatta jos niin haluavat.

Me valitsimme tuon vaihtoehto numero kakkosen, kuten arvata voi.

Tulossa huomenna: audienssi kuningattaren kanssa...

***
We watched yesterday Michael Moore's newest doc Sicko. I'm not the biggest fan of the guy but I have to say this film made me very sad. And happy at the same time, to be living in a country with a free universal health care. Thinking about it, that is my number one criteria when choosing a country to live.

For those who haven't seen the movie yet, it's about the health care system in the States, which is supposed to work so that you have an insurance which pays for your health care. Only that it doesn't seem to always pay.
To give more credibility to the movie, I have a friend, a Canadian who had lived south the border for years, and had to leave her well-paid job and return to Canada because her insurance wouldn't cover the operation she needed. Well, she got her operation, free, in Canada, and I got a friend!

Talking about the health care. Onni received his second vaccine today. The parents are given some options here:

1. Get the vaccine from the family doctor or paediatrician, costs about $150 per shot (going to the doctor is free but you have to pay for vaccines)
2. Get the vaccine at the health care centre. Same cocktail, free of charge.
   
3. Not to have your child vaccinated.

We opted for number two as you might have guessed.

Coming up tomorrow: An audience with the queen... keep posted.

Hei sori ootsä Suomesta? - From Finland, I presume?

Olen joskus miettinyt, tänään viimeksi, miltä tuntuisi jos äidinkielenä olisi joku valtakieli. Että voisi sen kummempia ajattelematta käyttää äidinkieltään vaikka missä maailmankolkassa ja aina löytyisi joku joka sitä osaisi. Tai että kävisi keskustelua jonkun ulkomaalaisen kanssa, ja se olisi hän joka joutuisi käyttämään vierasta kieltä. Tai vielä kummallisempaa, että tapaisi jonkun maailman toiselta laidalta kotoisin olevan jolla olisi sama äidinkieli!

Kun suomalainen tapaa toisen suomea puhuvan ulkomailla sitä kysyy automaattisesti Leevi and the Leavingsia lainaten: hei sori ootsä Suomesta - ihan kuin olisi joku toinenkin vaihtoehto.
Tai kysyy jos uskaltaa. Jos ei uskalla, kuiskaa vaan señor Lopezille että katso, suomalaisia, ja sen jälkeen yrittää olla välittämättä sen patisteluista mennä juttelemaan. Sitten sitä viettää hetken aikaa miettien että mitä jos eivät olleetkaan turisteja. Asuvat vaikka kulman takana ja ovat maailman mukavimpia ihmisiä. Ja sitä päättää että ensi kerralla....

***

I wonder sometimes, like today, what it would be like to have a world language as mother tongue. What if one could use the mother tongue any place on earth and always find someone who would understand. Or to chat with a foreigner in one's own language. How odd! Or, even more bizarre, to meet someone from another corner of the world who would have the same mother tongue!

When a Finn meets another Finnish-speaking person abroad the conversation always starts: sorry, are you from Finland? As if another option exists. Well, this only happens if the Finn is not shy like this one. This Finn just whispers to señor Lopez, look, Finnish people, and then tries to ignore his suggestions to go to talk to The Finns. Then the moment passes and one can spend the next while wondering what if one would have gone to converse with these compatriots, what if they would have lived around the corner and been the nicest people and... and one decides, once again, next time....

Historiaa SuoMeksi - History in FinnMexiCan

Nyt pientä muistinvirkistystä heille jotka jo tarinan tuntevat, ja tiivistetty katsaus historian alkuhämäriin heille joilla ei ole aavistustakaan miten tässä näin pääsi käymään. Tämä on siis señor Lopezin näkemys Latinalaisamerikkalaisen ajanlaskun alusta ja invaasiosta meikäläisen arkipäivään. Katso täältä:

The concise history of the FinnMexiCan Fusion

Here's a little reminder for those already familiar with the story, and a glance into the early days of the history for those who have no idea how this all happened. This is, I remind you, from the viewpoint of señor Lopez.

Kielipuolen päiväkirja - Language jam

Blogi on vielä vähän karvalakki-malli mutta koittakaa kestää - kohta täällä nähdään kuvia ja muuta kivaa.

Huomasin myös tuota edellistä postausta lukiessani että kylläpä on äidinkieli rapissut käytön puutteessa. Ja tuo englanti ontuu samalla lailla. Mutta eiköhän ne molemmat näillä kirjoitusharjoituksilla parane. Toivotaan.

Sepä se on tätä polyglotin (onko tuo sana edes olemassa suomenkielessä??) elämää. Nyt sitä lepertelee lapselle päivät pitkät suomea. Señor Lopezin kanssa kanssakäyminen on tietysti sitä rakkauven kieltä sekä aikamoista sekamelskaa kun molemmat käyttävät sanoja siitä kielestä mikä ensimmäisenä tulee mieleen. Pääasiassa yritetään kyllä englanniksi kommunikoida mutta puhekuplissa vilisee aikatavalla espanjaa ja ranskaa tai jotain niistä lainattuja väännöksiä. Miten se onkin että koska señor Lopezin kanssa aloitimme suhteen englanninkielellä (tietenkin sen rakkauvenkielen lisäksi) niin on niin vaikeaa vaihtaa kieltä tässä vaiheessa.

***

My blog is still a bit of a tabula rasa but try to hang in there - I promise there will be more interesting stuff coming along... pictures etc.

Reading through the previous post I noticed how my mother tongue along with the second best (King's English) has deteriorated in the lack of use. These writing exercises will do some good. We hope.

That seems to be the downside of this life of a polyglot (that is an English word, right?). Right now I spend days on speaking baby-Finnish to Onni. With señor Lopez the common language is of course the language of love, and apart from that our speech bubbles are filled with sentences containing words borrowed from Spanish and French, sometimes even from Finnish, even though attempting to use English between us (just because it is the first language we ever used together - after the language of love that is - so it seems to be the easiest one to stick with).

Winter promotes creativity

-20 outdoors, +30 indoors. You have 2 choices:

1. Think of a menu for the day. Go shopping for the groceries:
Dress up in full winter gear (yeah, long johns and all the works!). Start sweating.
Take the pushchair down from third floor.
Hear Onni cry and run back to the apartment. Sweat more.
Change the nappy. Dress the baby in layers of woollies and a snowsuit.
Crying Onni on one arm lock the apartment making sure that you also have a woolly hat and mittens, because there's no way back.
Then negotiate the pram through two doors and a couple of steps on to the street.
Push the pram in 20 cm of snow to the store. Feel the northerly wind on your sweaty back.
Returning home make the same maneuver reversed.
When you have finally got yourself and the baby out of the winter gear, notice that the one of the ingredients that you just bought is already moldy. Swear.

2. Or you can also do as follows:
Spend the day in pajamas or in bikini or something else suitable for the heatwave indoors.
In the afternoon, check what you can find in the half empty kitchen cupboards.
Create an exotic dish of the available ingredients.
Lucky me that Señor Lopez considers something like fried potatoes with chick peas exotic!!
And it was good, too!

Well, this really makes me miss my mum's self-sufficient kitchen where the home-grown vegetables and home-baked bread could be found all year round.

Talvi: luovuutta vai luovutusta

Ulkona -20 C, sisällä +30. Kaksi vaihtoehtoa:

1. Päätä päivän ruokalista. Lähde kauppaan.
Ajoita kauppareissu niin että lähtö tapahtuu kun Onni on sopivan väsynyt.
Pue itsellesi talvivaatteet, pitkistä kalsareista ja villapaidasta alkaen. Ala hikoilla.
Vaihda Onnin vaippa. Jätä vauva yksin asuntoon ja käy salamana raahaamassa rattaat kolmannesta kerroksesta ala-aulaan.
Tunne hikipisaroiden noro valumassa selkää alas.
Onnin itkun kirittämänä juokse takaisin ylös.
Pue Onni puuvilla-, villa- ja toppavaatteisiin.
Lukitse asunto parkuva Onni toisessa kainalossa ja varmistu että olet muistanut ottaa itsellesi myös pipon ja lapaset sillä paluuta ei ole.
Kun olet saanut vauvan rattaisiin, keinottele rattaat kahden sisäänpäin avautuvan oven ja muutaman portaan kautta kadulle.
Puske rattaita auraamattomalla jalkakäytävällä kauppaan.
Tunne pohjoistuulen jäädyttävän hikinoron selässäsi.
Palaa täysi kauppakassi olkapäälläsi sillä sehän ei tietenkään mahdu rattaiden onnettoman ahtaaseen alakoriin. Sisääntulossa suorita päinvastainen marssijärjestys.
Kun olet jälleen saanut itsesi ja vauvan sisävaatteisiin, huomaa että reseptiin tarvittava ostamasi elintarvike on jo valmiiksi homeessa. Kiristele hampaita.


2. Tai voit myös toimia näin:
Vietä koko päivä pyjamassa, bikineissä tai muissa asunnon hellelukemiin sopivissa vetimissä. Iltapäivällä tee inventaario mitä löytyy puolityhjistä ruokakaapeista.
Päästä luovuus valloilleen ja loihdi päivälliseksi eksoottisia yllätysmakuja.
Onneksi eksoottisuus on niin suhteellinen asia, että esimerkiksi kik-herneillä höystetty pyttipannu saa señor Lopezilta eksoottisuusleiman.

Täytyy sanoa että tuleepa ikävä äitin omavaraistaloutta. Siellä löytyi kellarista juurekset ja pakastimesta marjat puhumattakaan itsetehdystä ruisleivästä!!