Ulkona -20 C, sisällä +30. Kaksi vaihtoehtoa:
1. Päätä päivän ruokalista. Lähde kauppaan.
Ajoita kauppareissu niin että lähtö tapahtuu kun Onni on sopivan väsynyt.
Pue itsellesi talvivaatteet, pitkistä kalsareista ja villapaidasta alkaen. Ala hikoilla.
Vaihda Onnin vaippa. Jätä vauva yksin asuntoon ja käy salamana raahaamassa rattaat kolmannesta kerroksesta ala-aulaan.
Tunne hikipisaroiden noro valumassa selkää alas.
Onnin itkun kirittämänä juokse takaisin ylös.
Pue Onni puuvilla-, villa- ja toppavaatteisiin.
Lukitse asunto parkuva Onni toisessa kainalossa ja varmistu että olet muistanut ottaa itsellesi myös pipon ja lapaset sillä paluuta ei ole.
Kun olet saanut vauvan rattaisiin, keinottele rattaat kahden sisäänpäin avautuvan oven ja muutaman portaan kautta kadulle.
Puske rattaita auraamattomalla jalkakäytävällä kauppaan.
Tunne pohjoistuulen jäädyttävän hikinoron selässäsi.
Palaa täysi kauppakassi olkapäälläsi sillä sehän ei tietenkään mahdu rattaiden onnettoman ahtaaseen alakoriin. Sisääntulossa suorita päinvastainen marssijärjestys.
Kun olet jälleen saanut itsesi ja vauvan sisävaatteisiin, huomaa että reseptiin tarvittava ostamasi elintarvike on jo valmiiksi homeessa. Kiristele hampaita.
2. Tai voit myös toimia näin:
Vietä koko päivä pyjamassa, bikineissä tai muissa asunnon hellelukemiin sopivissa vetimissä. Iltapäivällä tee inventaario mitä löytyy puolityhjistä ruokakaapeista.
Päästä luovuus valloilleen ja loihdi päivälliseksi eksoottisia yllätysmakuja.
Onneksi eksoottisuus on niin suhteellinen asia, että esimerkiksi kik-herneillä höystetty pyttipannu saa señor Lopezilta eksoottisuusleiman.
Täytyy sanoa että tuleepa ikävä äitin omavaraistaloutta. Siellä löytyi kellarista juurekset ja pakastimesta marjat puhumattakaan itsetehdystä ruisleivästä!!
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment